Tuokiokuvia neljän kuukauden kokemuksista Saudi-Arabiassa

Saavuin heinäkuussa paikallisittain vuonna 1430 Riadiin. Päivälämpötila kipusi heinä- elokuussa usein yli 50 asteen, joka tuntuu kuumalta jopa saunomista rakastavasta suomalaisesta. Työpaikkani on arabimaiden johtava lähetesairaala King Faisal Specialist Hospital & Reseach Centre, joka tarjoaa työtä noin 2000 :lle työntekijälle liki 80 eri maasta. Paikallisten osuus sairaalan työntekijöissä on kasvava, mutta tällä hetkellä vain noin 6%. Lähes kaikki mahdolliset erikoisalat ovat edustettuina sairaalassa. Potilaita on pääosin kolmenlaisia: vaativaa hoitoa tarvitsevia lähetepotilaita koko kuningaskunnan alueelta, VIP- potilaita tai sairaalan omaa henkilökuntaa.

Uusien työtekijöiden perehdytykseen on panostettu varsin hyvin. Perehdytys alkoi 3-päiväisellä yleisosuudella kaikille työntekijöille, ja sairaanhoitajilla jatkui tämän jälkeen lähes kolme viikkoa erilaisten hoitotyön kysymysten kuten kirjaamisen, lääkehoidon ja haavahoidon teemoilla. Tämän jälkeen siirryimme omiin yksikköihimme, jossa kullekin oli nimettynä oma ohjaaja. King Faisal on yhdysvaltalaisten akkreditoima sairaala, ja tämän vuoksi jokainen uusi työntekijä joutuu osoittamaan osaamisensa paikanpäällä erilaisten kokeiden avulla. Kokeet ja näytöt ovat osittain yhteisiä kuten farmakologia, lääkelaskenta ja elvytys, osittain toimipistekohtaisia. Näihin valmistautuminen vie koeaikana oman aikansa, ja saattavat luonnollisesti luoda hieman myös paineita tulokkaille.

Monenlaisia yllätyksiä on myös odotettavissa. Asioiden hoito on välillä mukavasti etenevää, välillä varsin byrokraatista, aikaa ja kärsivällisyyttä kysyvää. Pelkän pankkitilin avaaminen vaatii samalla reisulla piipahtamisen viiden eri herran luona ja lisäksi hieman hyvää onnea. Omalla kohdallani esimerkiksi sopimuksessa oleva työpiste oli vaihtunut toiseksi, näin kävi myös muutamalle muulle. Asuntojen kunto ja taso on hyvin kirjava. Osa asunnoista on aivan uusia ja varustettu omalla kylpyhuoneella, osa monenlaista elämää ja erilaisia kulkijoita nähneitä luolia, Kaikista asioista voi kuitenkin neuvotella täällä paikan päällä.

Ehkä suurin yllätys itselleni on ollut sairaanhoitajan (omalla kohdallani kätilön) erilainen rooli työyksikössä. Hoidollisten päätösten tekeminen on erittäin rajoitettua ja käytännössä kaikenlaisiin toimiin tarvitaan lääkärin kirjallinen määräys. Tämä toisaalta jakaa vastuun, toisaalta välillä hidastuttaa työntekoa. Myös potilaiden kirjava koulutustausta vaikuttaa työskentelyyn. Oman mausteensa päiviin tuo kommunikointi yksikössä niin työntekijöiden kuin potilaiden ja omaistenkin kanssa. Arvioni on, että noin 70 % oman yksikköni potilaista on arabiaa puhuvia ja vajaa kolmannes puhuu joko erinomaista tai vähän sinne päin englantia. Itse koen tämän kiehtovana, mutta samalla erittäin aikaa vievänä. Alkuvaiheessa luulin potilaiden olevan minulle vihaisia, kun he huusivat minulle, mutta avuksi rientänyt tulkki kertoi heidän korottaneen ääntään, jotta ymmärtäisin arabiaa paremmin! Potilaat ja omaiset ovat erittäin otettuja jokaisesta arabiankielisestä yrityksestä ja he ovat myös pääosin hyvin vieraavaraisia. Työvuorossa on potilakohtaisten omahoitajien ohella vastuuhoitaja, joka koordinoi koko osaston toimintaa ja lääkärien sekä hoitajien yhteistyötä. Äkillisissä tilanteissa omahoitaja on vastuussa tiimin työnjaosta oman potilaansa kohdalla toisin kuin Suomessa, jossa lääkäri uein ottaa vetäjän roolin.

Saudi-arabialaiset ovat yöeläjiä. Monet nuokkuvat ja nukkuvat päiväaikaan ja aktivoituvat iltayöstä. Meidän ryhmä tuli juuri Ramadadin aikaan, joka oli melkoinen poikkeustila. Vapautuksesta huolimatta varsin moni potilas halusi paastota, joten pääsimme aamuvuorossa aamutoimiin kuten lääkkeiden jakamiseen ja paastoverensokereihin klo 18 rukoushetken jälkeen. Päivän kieltäymyksen potilaat ottivat takaisin varsin runsasmittaisesti. Ruokamäärällä, joka virtasi omaisten kattiloissa ja pannuissa osastolle illansuussa olisi ruokkinut osapuilleen pienen armeijan. Ruoka ja sen jakaminen yhdessä perheen kanssa on kaiken kaikkiaan tärkeässä roolissa osastoilla. Omaisten ohella potilaita palvelee keittiön rusetti- ja liivipukuinen henkilökunta, joka kantaa kunkin potilaan menyy -listalta tilaamia annoksia kultaisissa kärryissä.

Uskonto on näkyvä osa potilaiden arkea ja vaikuttaa työn suunnitteluun ja toteutukseen. Rukoushetkien kunnioittaminen, naispotilaiden suojaaminen, terveyttä tuovat yrit ja siunaus erilaisten toimenpiteiden yhteydessä ovat osa hoitamista. Sairaiden luona vieraileminen on myös muslimeille tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Monilla potilailla on seuranaan koko ajan oma sitteri, jonka tehtäviin kuuluu erityisesti emotionaalisen ja sosiaalisen tuon antaminen potilaalle. Vieraita käy paljon, ja heistä monet ovat erittäin osallistuvia sekä kovaäänisiä. Hiljaisen kulttuurin edustajasta tämä kaikki tuntui aika päällekäyvältä alkuvaiheessa, mutta olen hiljalleen tottunut siihen, että kaikki puhuvat yhtäaikaa. Perhesuhteet vaikuttavat läheisiltä ja omaisten kohtaamiseen valmitaudutaan hyvin. Naiset panostavat omaan ulkonäköönsä ja huoneen viihtyvyyteen. Kaikenlainen kimalteleva ja koristeellinen on arvostettua. Parhaiten varustautuneet VIP- potilaat ovat sisustaneet huoneensa itämaisilla matoilla, kristalleilla sekä korkeaselkänojaisilla vierastuoleilla, joita esim. iltana eräänä yksi VIP asiakkaani tilasi 20 samanlaista vieraitaan varten. Eilen ihailin kukkalähetystä, jonka korkeus hipoi 1.5 metriä ja jossa oli mm. 30 orkidean oksaa.

Vapaa-ajalle on helppo löytää monipuolista tekemistä. Yhteydenpito läheisiin vie oman aikansa ja on helppoa nettiyhteyksien kautta. Suurkaupungissa on paljon nähtävää ja paljon myös harrastusmahdollisuuksia. Erilaiset yhdistykset ja suusrälähetystöt järjestävät tapahtumia sekä matkoja maan sisällä ja ulkopuolella.Myös sairaala tarjoaa esimerkiksi liikuntaharrastuksia, koulutusta ja elokuvia. Shoppailu on paikallisten ja vierastyöntekijöiden suosima harrastus ja Riad tarjoaa siihen kyllä hienot puitteet. Ainoa ero vapaa-ajassa on , että asioita joutuu hieman suunnittelemaan ennakkoon. Lenkille siis pääsee, mutta sinne ei voi lähteä shortseissa kotiovelta kuten kotimaassa. Minulle abaya ja suojattu pukeutuminen on ollut helppo asia ja uskon, siihen kuten monenlaisiin muihinkin kulttuurikokemuksiin sopeutuu oikealla uteliaalla ja joustavalla asenteella

Yst kaisa